J Behav Addict. 2017 Oct 17: 1-11. doi: 10.1556 / 2006.6.2017.061.
Bae S1, Han DH2, Jung J3,4, Nam KC5, Renshaw PF6.
Abstrakti
Tausta ja tavoitteet
Kliinisten oireiden samanlaisuuksien vuoksi Internet-pelaamishäiriön (IGD) uskotaan olevan diagnostisesti samanlainen kuin Internet-pohjainen pelaamishäiriö (ibGD). Internet-pelaamisen kognitiivinen parantaminen ja koulutuskäyttö kuitenkin viittaavat siihen, että nämä kaksi häiriötä johtuvat erilaisista neurobiologisista mekanismeista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata ibGD-potilaita IGD-potilaisiin.
Menetelmät
Tähän tutkimukseen sisällytettiin 15 potilasta, joilla oli IGD, 14-potilaita, joilla oli ibGD, ja terveitä 15-kontrolliryhmiä. Lepotilan toiminnallinen magneettikuvauskuvaus kaikille osallistujille hankittiin 3.0 Tesla MRI -skannerilla (Philips, Eindhoven, Alankomaat). Siemenpohjaiset analyysit, oletusmoodin, kognitiivisen ohjauksen ja palkitsemispiirin kolme aivoverkkoa suoritettiin.
tulokset
Sekä IGD- että ibGD-ryhmät osoittivat heikentyneen toiminnallisen liitettävyyden (FC) oletusmoodiverkossa (DMN) (perhekohtainen virhe p <001) verrattuna terveisiin kontrollikohteisiin. IGD-ryhmä osoitti kuitenkin lisääntyneen FC: n kognitiivisessa verkostossa verrattuna ibGD: n (p <01) ja terveisiin kontrolliryhmiin (p <01). Sitä vastoin ibGD-ryhmä osoitti lisääntyneen FC: n palkkapiirissä verrattaessa sekä IGD: n (p <01) että terveisiin kontrollikohteisiin (p <01).
Keskustelu ja päätelmät
IGD- ja ibGD-ryhmillä oli yhteinen ominaisuus vähentyneelle FC: lle DMN: ssä. IGD-ryhmä osoitti kuitenkin lisääntyneen FC: n kognitiivisessa verkossa verrattuna sekä ibGD: hen että terveisiin vertailuryhmiin.
Avainsanat: Internet-rahapelien häiriöt; Internet-pelihäiriöt; toiminnallinen liitettävyys; magneettikuvaus; lepotilan toiminnallinen magneettikuvaus
Teorian 29039224
;
