Yhdistelmästandardin mukaisen kognitiivisen käyttäytymishoidon kustannukset ja tehokkuus masennusta sairastavien potilaiden hoidossa rutiininomaisessa erikoistuneessa mielenterveydenhuollossa: Randomized pilotted pilotted trial (2019)

J Med Internet Res. 2019 Oct 29, 21 (10): e14261. doi: 10.2196 / 14261.

Kooistra LC1,2,3, Wiersma JE2,3, Ruwaard J.2,3, Neijenhuijs K.1,3,4, Lokkerbol J.5, van Oppen P.2,3,6, Lähettäkää F.1,3,5,7, Kypsä H.1,2,3,6.

Abstrakti

TAUSTA:

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) on tehokas hoito, mutta sen saatavuus on usein rajoitettu kustannusten ja koulutettujen terapeuttien rajoitetun saatavuuden vuoksi. Verkko- ja henkilökohtaisen CBT: n sekoittaminen masennuksen parantamiseksi saattaa parantaa kustannustehokkuutta ja hoidon saatavuutta.

TAVOITE:

Tämän pilottitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sekoitetun CBT: n kustannuksia ja tehokkuutta verrattuna masennuspotilaiden tavanomaiseen CBT: hen erikoistuneessa mielenterveydenhoidossa opastettavaksi sekoitetun CBT: n jatkotutkimusta ja kehittämistä.

MENETELMÄT:

Potilaat jaettiin satunnaisesti sekoitettuun CBT: hen (n = 53) tai tavalliseen CBT: hen (n = 49). Sekoitettu CBT koostui 10 viikoittaisesta kasvokkain istunnosta ja 9 verkkopohjaisesta istunnosta. Tavallinen CBT koostui 15 - 20 viikossa kasvokkain. Perustasolla ja 10, 20 ja 30 viikkoa hoidon aloittamisen jälkeen mitattiin itsearvioidut masennuksen vakavuusaste, laadun mukaan mukautetut elinvuodet (QALY) ja kustannukset. Hoidon jakamiseen sopeutetut lääkärit arvioivat psykopatologian milloin tahansa. Tiedot analysoitiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Epävarmuusvälit kustannus- ja vaikutusarvioiden ympärillä arvioitiin 5000 Monte Carlo -simulaatiolla.

TULOKSET:

Sekoitetun CBT-hoidon kesto oli keskimäärin 19.0 (SD 12.6) viikkoa verrattuna keskimääräiseen 33.2 (SD 23.0) viikkoon normaalissa CBT: ssä (P <001). Mitään merkittäviä eroja ei havaittu masennusjaksojen ryhmien välillä (riskiero [RD] 0.06, 95%: n luottamusväli -0.05 - 0.19), vaste hoitoon (RD 0.03, 95%: n luottamusväli -0.10 - 0.15) ja QALY-arvot (keskimääräinen ero 0.01, 95%: n luottamusväli -0.03 - 0.04). Sekoitetun CBT: n keskimääräiset yhteiskunnalliset kustannukset olivat 1183 euroa korkeammat kuin tavanomaiset CBT. Tämä ero ei ollut merkittävä (95%: n luottamusväli -399 - 2765). Sekoitetun CBT: n todennäköisyys olla kustannustehokas verrattuna normaaliin CBT: hen oli 0.02 ylimääräistä QALY-arvoa kohden ja 0.37 ylimääräiselle hoitovasteelle 25,000 176 euron ylärajassa. Terveydenhuollon tarjoajien keskimääräiset sekoitetun CBT: n kustannukset olivat 95 euroa pienemmät kuin tavanomaisessa CBT: ssä. Tämä ero ei ollut merkittävä (659%: n luottamusväli -343 - 0). Sekoitetun CBT: n todennäköisyys olla kustannustehokas verrattuna 0.75 €: iin lisävaikutusyksikköä kohti oli 0.88. Todennäköisyys kasvoi 5000: een lisätyn hoitovasteen ylärajassa 0.85 € ja 10,000: een XNUMX euroon per saavutettu QALY. Uusien masennusjaksojen välttämiseksi sekoitetun CBT: n ei katsottu olevan kustannustehokasta verrattuna tavanomaiseen CBT: hen, koska kustannusten kasvu liittyi negatiivisiin vaikutuksiin.

Päätelmät:

Tämä pilottitutkimus osoittaa, että sekoitettu CBT voi olla lupaava tapa saada masennuspotilaat erikoistuneeseen mielenterveydenhoitoon. Verrattuna tavanomaiseen CBT: hen, sekoitettua CBT: tä ei pidetty kustannustehokkaana yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mutta sillä oli hyväksyttävä todennäköisyys olla kustannustehokas terveydenhuollon tarjoajan kannalta. Tulokset tulee tulkita huolellisesti, koska otos on pieni. Jatkotutkimukset laajemmissa replikaatiotutkimuksissa keskittyivät sekoitetun CBT: n kliinisten vaikutusten optimointiin ja sen budjettivaikutuksiin.

Avainsanat: sekoitettu kognitiivinen käyttäytymisterapia; kustannustehokkuus; masennus; satunnainen kontrolloitu kokeilu; erikoistunut mielenterveyshoito

Teorian 31663855

DOI: 10.2196/14261