Internet-riippuvuus tai psykopatologia peitossa? Tulokset korkeakouluikäisten Internet-käyttäjien (2018) kyselystä

Van Ameringen, Michael, William Simpson, Beth Patterson, Jasmine Turna ja Zahra Khalesi.
European Neuropsychopharmacology 28, ei. 6 (2018): 762.

DOI: https://doi.org/10.1016/j.euroneuro.2017.10.003

Abstrakti

Tarkoitus

Internet-riippuvuus on termi, joka kuvaa patologista, pakottavaa internetin käyttöä ja jonka 6-%: n arvioitu esiintyvyys väestön keskuudessa ja korkeampi opiskelijoissa [1]. Internetin äärimmäinen käyttö voi olla merkittävää kansanterveyden kannalta, koska se on johtunut useista sydän- ja keuhkokuolemista ja ainakin yhdestä murhasta. Vaikka alkoholin tai huumausaineiden patologinen käyttö on historiallisesti hyväksytty riippuvuudeksi, kysytään edelleen, olisiko äärimmäisen internetin käyttö määriteltävä riippuvuudeksi. Internet-riippuvuustesti (IAT) kehitettiin 1998issa ennen älypuhelimen ja muiden mobiililaitteiden laajaa käyttöä Internet-riippuvuuden havaitsemiseksi [2]. On epäselvää, pystyykö tämä väline tarttumaan ongelmalliseen moderniin internetin käyttöön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia internet-riippuvuuden rakennetta kollegion ikäisten internet-käyttäjien näytteessä.

Menetelmä

McMasterin yliopiston ensimmäisen vuoden jatko-opiskelijoille tehtiin kysely, joka lähetettiin keskuksen verkkosivuillemme www.macanxiety.com. Saatuaan tiedon julkistamisilmoituksen, osallistujat täyttivät useita itseraportointitaulukkoja, joissa yksityiskohtaisesti selvitettiin Internetin käyttöä, masennuksen ja ahdistuksen oireita, impulsiivisuutta ja toimeenpanevaa toimintaa. Toimenpiteisiin sisältyi lyhyt demografinen kysely sekä tutkimus, joka sisälsi IAT: n, osiot OCD: n, GAD: n, SAD: n Mini International Neuropsychiatric Interview -haastattelusta, Barkley Adult ADHD -asteikkoasteikosta, Barratt-impulssivasteikosta, masennuksen, ahdistuksen ja stressin asteikosta ( DASS-21), Barkley-alijäämät toimeenpanoasteikossa (BDEFS) ja Sheehan-vamma-asteikko (SDS). Henkilöitä pyydettiin myös täyttämään ongelmallisen Internetin käytön mitat (DPIU); asteikko, joka perustuu DSM-5-riippuvuuskriteereihin. Kun kysely oli suoritettu, vastaajille ilmoitettiin heidän tuloksistaan ​​ja tulkinnastaan ​​IAT: llä.

tulokset

Kaksisataa viisikymmentäneljä osallistujaa suoritti kaikki arvioinnit. Heidän keski-ikänsä oli 18.5 ± 1.6 vuotta ja 74.5% oli naisia. Yhteensä 12.5% (n = 33) täytti seulontakriteerit Internet-lisäykselle IAT: n mukaan, kun taas 107 (42%) täytti riippuvuuskriteerit DPIU: n mukaan. Internetin käytön yleisimpiä raportoituja ulottuvuuksia, joissa vastaajilla oli vaikeuksia hallita käyttöä, olivat: videoiden suoratoistopalvelut (55.8%), sosiaaliset verkostot (47.9%) ja pikaviestityökalut (28.5%). IAT: lla ja DPIU: lla positiivisina seulonnalla oli merkittävästi korkeampi toiminnallinen heikkeneminen (p <0.001), masennus ja ahdistuneisuusoireet (p <0.001), suuremmat johtajan toimintahäiriöt (p <0.001) ja suuremmat tarkkailuongelmat (p <0.001) sekä ADHD-oireet (p <0.001). Ne, joilla on IAT- ja DPIU-Internet-riippuvuus, viettivät enemmän ei-välttämätöntä (vapaa) aikaa verkossa verrattuna niihin, jotka eivät täyttäneet Internet-riippuvuuskriteerejä. Internet-käytön eri ulottuvuuksia tutkittaessa positiivisilla seulojilla oli todennäköisemmin vaikeuksia hallita pikaviestityökalujen käyttöä verrattuna negatiivisiin seulontalaitteisiin (p = 0.01). Muita käyttöeroja ei havaittu.

Yhteenveto

Suuri osa näytteestä täyttää Internet-riippuvuuden kriteerit. Internet-riippuvuuden kriteerejä täyttävillä osallistujilla oli suurempi psykopatologia ja toimintakyvyn heikkeneminen. Pikaviestityökaluja lukuun ottamatta yksikään internetin käytön mitoista ei eronnut yksilöiden välillä, jotka tekivät ja eivät täyttäneet Internet-riippuvuuskriteerejä IAT: ssä. Tässä tutkimuksessa korostetaan, että ongelmallinen internetin käyttö voi olla yleisempää kuin koskaan ajatellut. On tarpeen tutkia edelleen ongelmallisen internetin käytön ja psykopatologian välistä suhdetta.