Videopelin pelaaminen on enemmän kuin pelkkä viivyttely (2019)

BMC Psychol. 2019 Jun 13;7(1):33. doi: 10.1186/s40359-019-0309-9.

Nordby K.1, Løkken RA1, Pfuhl G.2.

Abstrakti

TAUSTA:

Viivästystä pidetään vakavana ongelmana nuorten keskuudessa, ja siihen on väitetty liittyvän monia tekijöitä, videopelien pelaaminen on yksi heistä. Yksi syy siihen, miksi videopelit voivat liittyä viivyttämiseen, on niiden kyky tarjota välitöntä tyydytystä ja palautetta, samalla kun ne tarjoavat häiriötekijöitä vähemmän houkuttelevista ja palkitsevista tehtävistä. Ei ole vielä sovittu siitä, ovatko videopelien pelaajat alttiimpia myöhempien palkkioiden lykkäämiselle ja alentamiselle.

Menetelmä:

Kahdessa tutkimuksessa yli 500-osallistujat suorittivat kaksi videopelotapoihin liittyvää tutkimusta sekä mittauksen viivästymissuuntauksista. Tutkimuksessa 1 osallistujat suorittivat kokemuksellisen diskonttaustehtävän, kun taas tutkimuksen 2 osallistujat suorittivat 5-tutkimusta säätävää viivealennustehtävää, molemmissa tehtävissä arvioidessaan viivettä suurempiin palkkioihin.

TULOKSET:

Tutkimuksessa 1 videopelien tuntimäärä ei liittynyt merkittävästi viivyttämiseen tai diskonttokorkoon. Tutkimuksessa 2 myös videopelien tunteihin ei liittynyt voimakkaasti viivyttelyä ja viivealennusta. Kysyttäessä miksi he pelataan, vastaajilla, jotka vastaavat paeta todellisuutta ja vähentää stressiä, oli kuitenkin enemmän myöhästymisongelmia kuin niillä, jotka pelaavat viihteestä, palkinnosta tai sosiaalisista syistä. Kaiken myötä viivyttely videopelien pelaamiseen käytettyjen tuntien välillä oli heikko, mutta positiivinen, r (513) = .122.

KESKUSTELU:

Videopelien nauttimiseen ja harjoittamiseen käytetty aika tehdään monista syistä, vain harvoille tämä liittyy viivyttelyyn. Kun diskonttaustehtävissä käytetään vain hypoteettisia voittoja, videopelien viettämien tuntien, viivyttelyn ja viivästyneen tyydytyksen välisen suhteen puuttuminen vaatii lisätutkimuksia. Videopelien pelaaminen on kuitenkin enemmän kuin vain viivyttelyä.

Avainsanat: Vaihtoehtoinen impulsiivisuus; Tietokonepelit; Internet-pelihäiriöt; Median käyttö; Aikainen alennus

Teorian 31196191

DOI: 10.1186/s40359-019-0309-9