Addict Behav. 2018 heinäkuu; 82: 86-93. doi: 10.1016 / j.addbeh.2018.01.027. Epub 2018 - Jan 31.
Mo PKH1, Chan VWY1, Chan SW1, Lau JTF2.
Abstrakti
ESITTELY:
Internet-riippuvuus on yleistä murrosikäisten keskuudessa, ja siihen liittyy erilaisia kielteisiä vaikutuksia. Suhteellisen harvassa tutkimuksessa tutkittiin tunnepulan sääntelyn ja sosiaalisen tuen merkitystä Internet-riippuvuudessa tässä väestössä. Esitelmässä tutkittiin Hongkongin keskiasteen oppilaiden emotionaalisen sääntelyn, sosiaalisen tuen ja Internet-riippuvuuden välistä yhteyttä. Testillä testattiin myös tunneiden häiriintymisen ja Internetin käytön välittävää roolia sosiaalisen tuen ja Internet-riippuvuuden välisessä suhteessa ja sukupuolieroja tällaisessa assosiaatiossa.
Menetelmä:
862-koulujen 7-lukion keskiasteen oppilaat (8 – 4) suorittivat poikkileikkauksen.
TULOKSET:
10.9% sijoitettiin Internet-riippuvuuden raja-arvon yläpuolelle, joka perustuu Chen Internet Addiction Scale -ohjelmaan. Rakenneyhtälön mallinnuksen tulokset osoittivat, että sosiaalinen tuki liittyi negatiivisesti tunteiden dysregulaatioon ja Internetin käyttöön, jotka puolestaan olivat positiivisesti yhteydessä Internet-riippuvuuteen. Moniryhmän analyysin tulokset sukupuolen mukaan osoittivat, että sosiaalisen tuen ja tunteiden dysregulaation, Internetin käytön ja Internetin riippuvuuden sekä emotionaalisen säätelyn ja Internet-riippuvuuden sekä Internetin käytön ja Internetin riippuvuuden välinen suhde oli vahvempi naispuolisten osallistujien keskuudessa.
YHTEENVETO:
Tunteiden dysregulaatio on mahdollinen riskitekijä, kun taas sosiaalinen tuki on mahdollinen suojaustekijä Internet-riippuvuudelle. Sosiaalisen tuen merkitys emotionaalisen säätelyn ja Internet-riippuvuuden kannalta oli vahvempi naisopiskelijoiden keskuudessa. Internetin väärinkäytöstä riippuvaisia interventioita nuorille on perusteltua, tällaisten toimenpiteiden pitäisi lisätä sosiaalista tukea ja parantaa tunteiden sääntelyä.
Avainsanat: nuoret; Tunteiden epäsääntely; Sukupuoliero; Hong Kong; Internet-riippuvuus; Sosiaalinen tuki
Teorian 29501012
DOI: 10.1016 / j.addbeh.2018.01.027