Turkki Sosiaalisen median häiriötilanteen mukauttaminen nuorille (2018)

Noro Psikiyatr Ars. 2018 toukokuu 28; 55 (3): 248-255. doi: 10.5152 / npa.2017.19285.

Savci M1, Ercengiz M2, Aysan F3.

Abstrakti

Esittely:

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää murrosikäisten sosiaalisen median häiriöasteikon (SMDS) turkkilaisen muodon luotettavuus ja pätevyys, joka on kehitetty käyttämällä DSM-V: n Internet-pelihäiriön diagnoosikriteereitä.

Menetelmät:

SMDS: n kelpoisuus- ja luotettavuusanalyysi tehtiin neljällä eri näytteellä 553-murrosikäisistä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin viimeisen 1-vuoden aikana ja joilla on ainakin yksi sosiaalisen median tili.

Tulokset:

SMDS-rakenteen validiteetti tutkittiin Exploratory Factor Analysis (EFA) ja Confirmation Factor Analysis (CFA) -menetelmillä. EFA: n jälkeen havaittiin, että SMDS: n kohteet ryhmiteltiin 1 tekijän alle, jonka ominaisarvo on yli 1. Tämä yksi tekijärakenne selittää noin puolet kokonaisvarianssista. Yksi EFA: sta saatu rakenteellinen rakenne testattiin CFA: lla kahdessa eri näytteessä. CFA: n jälkeen osoitettiin, että yhdellä faktoroidulla SMDS-mallilla on hyvät koheesioarvot kussakin kahdessa näytteessä. SMDS: n samanaikaista voimassaoloa on tutkittu sosiaalisen median, sosiaalisen median tilinumeron, itsekurin, impulsiivisuuden, positiivisen vaikutuksen, negatiivisen vaikutuksen ja sosiaalisen yhteyden käytön ajanjaksona. Analyysin tuloksena todettiin, että SMDS on positiivinen korreloinnissa sosiaalisen median käytön keston, sosiaalisen median tilinumeron, negatiivisten tunteiden ja impulsiivisuuden kanssa; negatiivinen korreloi itsekurin, sosiaalisen yhteyden ja positiivisten tunteiden kanssa. SMDS: n luotettavuus tutkittiin testitesti-menetelmällä ja Cronbachin α: n sisäisen sakeuden luotettavuuskertoimella kolmessa eri näytteessä. Analyysi osoitti, että Cronbachin α: n sisäisen sakeuden luotettavuuskertoimen ja testin uudelleen testattavan luotettavuuskertoimen havaittiin olevan riittävä. SMDS-elementtianalyysi tehtiin kolmesta eri näytteestä. Havaittiin, että SMDS-kohteiden korjatut nimikkeiden ja kokonaiskorrelaatiokertoimet ovat kirjallisuudessa hyväksyttyjen arvojen välillä. T-testitulokset 27%: n alaryhmän alaryhmäkohteiden vertailusta ovat merkittäviä kaikkien kolmen näytteen kohteiden osalta.

Johtopäätös:

EFA: n, CFA: n, kriteereihin liittyvän validiteetin, luotettavuusanalyysin ja SMDS-kohteiden analyysin tulosten mukaan SMDS: n turkkilainen muoto on kelvollinen ja luotettava väline.

Avainsanat: Sosiaalinen mediahäiriö; nuoren; varmentava tekijäanalyysi; tutkittava tekijäanalyysi; sosiaalisen median riippuvuus

Teorian 30224872

PMCID: PMC6138233

DOI: 10.5152 / npa.2017.19285