Pornografian käytön ja aborttien tukisuhteen uudelleenarviointi: vastaus Tokunagalle, Wrightille ja McKinleylle, 2015. (2019)

Koko tutkimuksen PDF - Pornografian käytön ja abortin tukisuhteen tarkistaminen - vastaus Tokunagalle, Wrightille ja McKinleylle (2015)

Tokunaga, Wright ja McKinley (2015) väittävät, että pornografian käyttö vaikuttaa merkittävästi ihmisen myöhempään abortin tukemiseen. Tuetakseen kantaansa hey nojautui yleisen sosiaalisen tutkimuksen (GSS) paneelitietoihin 2006: stä 2010: n kautta ja vähensi aborttitukea itse ilmoittamalle pornografian käytölle 2 vuotta ennen mittausta. Myöhemmässä analyysissa Wright ja Tokunaga (2018) väittivät, että tätä suhdetta selitettiin paremmin laajemmalla asenteellisella rakenteella, jota kutsutaan seksuaaliseksi liberalismiksi. Nykyisessä tutkimuksessa tutkitaan tätä väitettä analysoimalla seksuaalisen liberalismin tekijöitä, kuten asenteita homo-avioliittoon, avioliiton ulkopuolista sukupuolta sekä poliittisia ja uskonnollisia vakaumuksia viimeisimmistä GSS-paneelitiedoista ja heidän 2016-tutkimuksestaan. Tulokset osoittavat, että nämä tekijät ovat kollektiivisesti voimakkaampia ennustajia abortin tuesta kuin pelkästään pornografian käyttö. Kolmen aallon paneelitietoaineiston (2010, 2012 ja 2014) tutkimukset osoittivat, että pornografian käytön ja abortin tuen välillä ei ole aikajärjestyssuhdetta. Väitetään, että seksuaalinen liberalismi tarjoaa paremman selityksen aiemmin todetulle abortin tuen ja pornografian käytön väliselle suhteelle. Erityisesti sekä abortin tukeminen että pornografian käyttö ovat kaksi monista seksuaalisen liberalismin indikaattoreista, korkeamman asteen asennerakenne. Esitetään ehdotuksia seksuaalisen liberalismin ja pornografian käytön välisen suhteen testaamiseksi edelleen.

URI - http://hdl.handle.net/10477/80033


OTTEITA:

Tässä artikkelissa tarkastellaan uudelleen pornografian käytön mahdollisia vaikutuksia, joita ehdotettiin äskettäisissä analyysipareissa (Tokunaga, Wright & McKinley, 2015; Wright & Tokunaga, 2018) suhteessa aborttioikeuksiin. Kirjoittajat väittävät, että altistuminen pornografian seksikirjoituksille johtaa liberaaliin käsityksiin sukupuolesta ja lisääntymisestä ja liberaali seksuaalinen asenne liittyy positiivisesti abortin lisääntyneeseen tukeen. Pornografian käytön ja keskenmenon tukemisen suhde ei ole saanut huomiota näiden kahden paperin ulkopuolella.

Tämän tutkielman kanta on, että näiden aikaisempien kirjoitusten väitteet perustuvat paneelitiedoista tehtyihin virheellisiin johtopäätöksiin, jotka analysoivat abortin tuen (mitattu myöhemmässä tietopisteessä) ja itse ilmoitetun pornografian käytön (mitattu aiemmalla tiedolla) suhdetta kohta). Tätä varten aikaisemman työn sisäiset pätevyyskysymykset kyseenalaistavat väitteen, jonka mukaan pornografisen median käyttö ennustaa aborttitukea, oikeutuksen. Selvyyden vuoksi on perusteltua, että nämä kaksi tekijää ovat loogisia liittyvä toisilleen; Minun mielipiteeni on kuitenkin pornografisen median käyttöä osoittavien todisteiden painoarvo syyt Yksi valinnanvaraa on kevyt.

Väitetään, että pornografian altistumisen ja aborttituen välinen suhde selitetään paremmin liberalismimallissa, jossa pornografian käyttö, aborttiasenteet, poliittinen identiteetti ja muut tekijät osoittavat yksilön yleisen seksuaalisen liberalismin.

2012 Pew Research -tutkimuksessa 80% liberaalidemokraateista ja 31% konservatiivisista republikaaneista katsoi, että abortin tulisi olla laillista. Samasta analyysistä tehdyt kyselyyn osallistujat, jotka ilmoittivat harvoin tai eivät koskaan käyneet uskonnollisissa tapahtumissa, tukivat kaksinkertaisesti todennäköisesti aborttia verrattuna niihin, jotka osallistuvat uskonnollisiin palveluihin vähintään viikossa. Opiskelijoiden, jotka valmistuivat yliopistosta, oli 30% todennäköisemmin tukemassa aborttia kuin osallistujat, joilla oli lukion tutkintotodistus tai vähemmän (Pew Research Center, 2012).

Niiden 816-osallistujien joukossa, jotka ilmoittivat asemansa abortista kaikilla kolmella aallolla, näiden henkilöiden 415-tutkimuksia tutkittiin myös pornografian kulutuksesta samassa kolmessa tutkimuksessa. Niistä, joiden aborttiasennot poikkesivat T1: ssä ja T3: ssä, vain 24: n osallistujat (5.8%) ilmoittivat pornografian käytöstä T1: ssä, 19: ssa T2 (6.0%) ja 26: ssa T3 (6.3%). Pornografian käytön näyttäminen on vaikeaa saada syynä muutokseen asenteissa aborttiin, koska pornografian käytöstä ilmoittaneiden ja myös muuttaneen kantaansa abortin kannattajien keskuudessa niukasti esiintyy osallistujia.

On huomattava, että Tokunaga & Wrightin käyttämä GSS-mitta yksinkertaisesti kysyi, olivatko osallistujat nähneet X-luokiteltuja elokuvia viime vuonna. Tämä toimenpide sijoittaa usein pornon katsojan ja satunnaisen pornokuluttajan samaan vastausluokkaan. Lisäksi kysymyksen luonne on hämmentävä, koska siinä kysytään nimenomaan X-luokiteltuja elokuvia eikä käsitellä muita pornografian muotoja, kuten lyhyitä leikkeitä tai muita seksuaalisen median muotoja, joita tyypillisesti suoratoistetaan. Intervalli- tai jatkuvan pornografian mittaaminen mitattaisi paremmin pornografian katselun mahdollisia vaikutuksia.

Kaksitahoisen mitan käyttö jatkuvien intervallimittausten välillä voi johtaa variaation 20% - 66% menetykseen, joka voidaan ottaa huomioon alkuperäisissä muuttujissa (Cohen, 1983).

Uskonnolliset näkökulmat: Asteikolla 1 (erittäin uskonnollinen) - 4 (ei uskonnollinen) tutkittiin osallistujia siitä, kuinka paljon he pitivät itseään uskonnollisena ihmisenä.

Vain 23.5% niistä, jotka määrittelevät itsensä konservatiivisiksi tai erittäin konservatiivisiksi, kannatti aborttia verrattuna liberaalien tai erittäin liberaalien osallistujien 74.2%: iin. Uskonto oli myös tärkeä ennustaja asenteisiin aborttiin, koska 24.3% "erittäin uskonnollisista" osallistujista ja 70.4% "epäuskonnollisista" osallistujista ilmoitti tukevansa aborttia. Siten vaikuttaa siltä, ​​että uskonnollisuus ja poliittinen ideologia liittyvät tiiviisti kahteen kiinnostavaan päämuuttujaan.

Korrelaatioanalyysin mukaisesti uskonnolliset näkemykset (B = -.063, p <.01) ja poliittiset näkemykset (B = -.052, p <.01) kullakin on merkittävä rooli ennustettaessa abortin tukea.

Mitä enemmän osallistujia pidettiin liberaaleina tai ei-uskonnollisina, sitä epätodennäköisemmin he vastustivat aborttia.

Pornografian käyttö osoitteessa T1 (p = .46) ei myöskään ollut merkittävä ennustaja abortin tuelle T2: ssä.

Pornografia korreloi voimakkaimmin uskonnollisten näkemysten kanssa korrelaatioanalyysissä. Pornografiaa ja uskonnollisia vakaumuksia tutkituista vain 27.8% katsoi pornografiaa viimeisen vuoden aikana. Neljäkymmentäkolme prosenttia kaikista epäuskonnollisista osallistujista ilmoitti käyttävän pornografiaa, kun taas vain uskomattomiksi tunnistettujen 13.7-prosenttissa.

Pornografian käytöllä näytti olevan kohtalainen suhde abortin tukemiseen korrelaatio- ja regressioanalyysissä, mutta tämä suhde ei ollut yhtä vahva muihin seksuaaliseen liberalismiin liittyvissä asioissa, kuten tuki homo-avioliitolle ja avioliiton ulkopuolella.

Muut demografiset muuttujat, kuten koulutus, uskonto ja poliittiset näkemykset, olivat merkittävämpiä abortin tuen ennustajia kuin pornografian käyttöä.

Näiden sekä 2016 GSS -kyselyn että GSS-paneelin havaintojen perusteella pornografian käyttö ja abortit näyttävät liittyvän sekä yksilöiden poliittisiin ja uskonnollisiin vakaumuksiin että muihin sukupuoleen liittyviin asenteisiin. Näiden kahden muuttujan välinen suhde oli kuitenkin heikompi kuin suhteet, joita molemmat jakavat muihin seksuaaliseen liberalismiin liittyviin kohteisiin. Seksuaalisesti liberaalia asennetta arvioivien kohtien lisääminen logistiseen regressioihimme selitti eroavuuksia, jotka selittyvät pornografian käytön ja abortin tuen välisellä suhteella verrattuna suhteeseen, joka aiemmin nähtiin Tokunagassa, Wrightissa ja McKinleyssä (2015).

Yhteenveto

Wright ja Tokunaga ovat saaneet tunnustusta 3am-mallista ja seksuaalisesta liberalismista lukuisilla julkaisuilla viimeisen vuosikymmenen aikana. Jotta heidän työnsä saavuttaisi seuraavan tunnettavuuden tason, heidän tulisi ehkä hallinnoida omia tutkimuksiaan asteikolla, jotka mittaavat rakenteita voimakkaasti sen sijaan, että luottaisivat toissijaisiin tietoaineistoihin, jotka sisältävät yksiosaiset yleiset muuttujat.

On alustavaa vaatia minkäänlaista suhdetta pornografian käytön ja abortin tukemisen välillä GSS-tietoaineiston analyysien perusteella. Kuinka voi olla varma, että abortin myöhempi tuki johtuu suoraan aiemmasta pornografian käytöstä? Jatkuva pornografian mittaus arvioisi paremmin seksuaalisen median altistumisen vaikutuksia sukupuoleen liittyviin asenteisiin. Olisi järkevää tutkia niitä, jotka ovat muuttaneet ajatteluaan aborttiin ajan myötä, jotta voidaan tunnistaa samankaltaisuudet (saavuttaneet tietyn iän, kokenut elämäntapahtuman, muuttuneet poliittiset asenteet), jotka ovat saattaneet vaikuttaa heidän asenteisiinsa.

Tulevan tutkimuksen tulisi kuvata edelleen seksuaalisen liberalismin määritelmää ja tutkia näiden asenteiden ja pornografian käytön välistä aikajärjestyssuhdetta. Pornografian käytön ja abortin tukemisen välinen suhde on nykyisessä tilanteessa ns. Kana- tai muna-ongelma, koska ei ole empiirisesti osoitettu, että pornografian käyttö johtaisi suurempaan tukeen abortille. Tässä esitetty väite on, että nämä asenteet ja käytökset ovat oireita suuremmasta ideologisesta rakenteesta, jota kutsutaan seksuaaliseksi liberalismiksi, eivätkä ole suoraan yhteydessä toisiinsa.